Syyskuu

Olen tänään hauras,

kun ajan patinoima

haalistunut sametti.

Aamun noususta,

saapuvaan pimeyteen,

rauhaa en sielulleni saa.

Jokin näkymätön voima

selkääni ruoskalla piiskaa.

Armottomasti

kaviot hevosen allani

kopisee, on aika pois

kesästä

ratsastaa.

Syyskuu on kuukausista

se ,joka mustumaan

sieluni sisimmän saa.

On aika kesästä otteensa

luovuttaa,

alistua lämmön poistumiseen.

Pois kuivaan poskeltani

kaihon kyyneleen.