Katselen metamorfooseja
taulussa.
Pilvet siirtyvät sivuun
ikkunani takaa.
Tuuli liikuttaa verhoja, sekä
pölyä lattialla.
Maailma on mielestäni
vaivaloinen varjo.
Kaupungin äänet kuuluvat
kaukaa, vaimeana kohinana.
Ei luonnossa enää
mikään herää eloon.
On syksy.
Minun tiimalasini hiekka
on valunut puoliväliin.
Katkeruuden kalkki
lasissani,
on läikkynyt yli.
Elämä, tätä samaa,
valojen, ja varjojen leikkiä.
Taistelu, paikasta
valokeilassa.
© satu tanninen
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti