Pata-akka

Kilpaillaan siitä,

siihen valtapeliin

ei aikaakaan riitä.

Kumpi on pahempi toistaan,

kumpi loisii loistaan.

Kumpikin tahtoo

loistaa, bulevardilla elämän.

Kumpikin kääntää leivän

pinnan esille,

kiiltävän voistaan.

Kumarretaan kuvaa

ikonin,

joskus jopa saatanan.

Minä meitä kavahdan,

en tahdo olla

se naisuhri pahanmaailman.

Synnytin Eevan lapsia neljä,

neljä kaunista prinsessaa,

maailman pelisaleihin tanssimaan;

balettia elämän.

Olen patakuningatar,

ilman miestäni,

kannan povella iestäni,

se kumaraan minut painaa saa.

Sokeana huudan elämälle ,

olen päättämätön nainen,

olen kuolevainen.

Huudan silti sinulle patajätkä:

Ottaisitko silti minut,

vaikka en oikeaa suuntaa

löydä kartalta.

Ilman sinua ei mikään

oikein minua kiinnosta.