Tahdon unohtaa joka hetken
sen,
joka minut rikki löi,
ne ihmiset jotka aina sanansa
söi.
Sateen pisarat nyt hiukseni
kastelee.
Syyskuu sydämeen,
sytyttää pimeyden sen
kaipaavan
rakkauden.
Sisälläni tulivuori odottaa
laavaa rinteillensä
virtaavaa.
Elämä, kanssani et pelleillä
saa.
Saavu jo luokseni,
rinnalleni jää.
Kaipaan rinnalleni kulkemaan
ystävää. Niin autio on
sydämeni yksinäinen tää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti