Ranteeni auki viiltävät
unelmieni raastavat terät.
Sinä tahdoit vain
kulkea kanssani hetken aikaa.
Vanhoja juttuja ei voi
kokonaan muistoista
piilottaa.
Aamu kuvat vääristää,
on aika nousta unesta ylös.
Vuodet eivät sisintäsi ehkä
voi vanhentaa.
Viisaus ei asu meissä,
valokiilojen vaarallisissa
naisissa.
La la laa, la la laa, la laa.
Olisitko minulle ne
pitkospuut
tuon upottavan suon yli,
joka on edessäni tiellä
rakkauteeni.
Ei kai minusta tule sellaista
murheenryyniä,
joka poksahtaa vasta kaiken
kiehuessa yli.
Niin kutsuva, sekä
houkutteleva on
sinun kutsuva syli.
Jos suolla yöllä pimeässä
hohtaa kiiltomadot,
tai kuolleiden kallot
hohtavat valoaan.
En voi hukkua rakkautta
etsiessäni suohon,
ei vielä ole minun aikani
mennä manalaan.
La la laa, la la laa, la laa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti