Kultani tämä on
kylmä maailma,
niin jäätävää on
tämä syyskuun
yönilma.
Karttaa en löydä
luoksesi,
koordinaarit
hukkui yön galaksille.
Minä sanoin sinulle:
elämä on lyhyt,
sinun silmiesi tähdet
niistä loiste jo sammunut.
Et löydä sitä enää,
mikä on luotasi pois
kadonnut.
Sydämeni vielä toivoo,
järkeni pois jo luotasi
työntää.
Päivä nousee pian,
nousen nyt.
Rakkauteesi olet tukehtunut,
minua älä mukanasi sinne
epätoivoon vie.
En usko enää, että meillä on
yhteinen tie.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti