Kirjaimet

Kirjaimet minut viettelee,

riimit tänään

täysin lumoaa.

Ei kukaan muu,

kuin sanat meidän

väliimme tuu.

Ei oikeita sanoja

löydy milloinkaan.

En voi koskaan olla

sun kaa.

Lumous kai kohta särkyy.

Pääsen pois irti virtapiiristäsi,

tänään vielä anna se lämmin käsi.

Kuljetaan tänään hetki käsikkäin.

Huomenna jo ehkä yksin jäin.

Kuljen silti aina täällä

pystypäin.

Sillä ei aika enää pysty

minua murtamaan,

olen jo turtunut siihen,

että kaikki kaunis minulta

pois riisutaan,

Ruskalehdet, haapain, vaahterain,

on kauneinta, mitä syksyllä

taas nähdä sain.

Nekin kohta pois riisutaan,

maa kietoutuu joskus

lumeen valkeaan.