Käyn lähteellesi

Niin spontaanisti,

hän suukon pisti

poskelle naisen,

sen Suomalaisen.

Sanoi anteeksi,

jos haisen,

tuoksun rakkaudelle.

Mahlalle luonnon,

sen sinulle suon,

kun maljasi juon.

Käyn lähteellesi,

niin kuuma, ja

kutsuva on lanteiden mesi.

Sinne huuma, ja himo

asumaan pesi.

Kuinka kutsuva keidas

onkaan vuoteesi.

Sinne sydämeni majan

teen, asetan ankkurin

lahteesi tyynen veen.