Elokuun puolella

Elokuun puolella,
alan ajattelemaan huolella.
Luonto tekee kuolemaa,
talvea varten.
Sato kypsyy,
alkaa elonleikkuu.
Tuuliviiri villinä
vielä keikkuu.
Olen kypsää viljaa,
hyräilen nyt vain
hiljaa.
Korjaa minut
talteen, pois.

Lämmin hetki vielä olla vois.
Kaiho syttyy rinnan alle,
melankolia tahtoo ulos maailmalle.
Olen kypsä, kyllin hyvä,
sisälläni tunnesyvä.
Ajatusten alttarilla,
uhrirunot kirjaa varten.
Nyt on hetki,
olla hiljaa,
ajatella aurinkoa
illan purppuraan laskevaa.

Vielä elän, vielä virtaa
suonissani villiveri,
kuuma kiihko.
Annan ehkä virran
viedä.
En sitä tiedä.
Milloin turhaa jo on 
puhaltaa tuulen,
kohti hiillosta hehkuvaa.