Tänään maailmalla

Tänään maailmalla on noita,

elokuun tarinoita, syön

vieressäsi omenoita.

Olen karannut Eeva paratiisin sen,

keskellä käärmeiden, ja kyynelten.

Aatami auki hiertää aina haavani.

Tiedän, että kirjoitan utopiaa,

ja unelmaa, että pakoon pääsen maailmaa.

Voi tätä samaa bumerangin tavalla

kiertävää laavaa, ei sammuttaa

voi tulivuorta kytevää.

Unissani vielä sinua lemmin,

vaikka pakoon juoksen muistoja eilisen.

Huominen se on vain peili sen, tulevaisuuden.

Nousen unelmiin niin vaivaisiin,

joskus nostivat ne tunteeni taivaisiin.

Sisältäni nousee noita tarinoita,

kuin kyyn sikiöitä. Ne valvottavat

minua öitä, ja särkevät jalkoja, ja päkiöitä.

En jaksa aina iloisena päivän töitä,

kun unettomuus usein minua vaivaa.

Nostaa purjeet ylös, ja minä ohjaan

vain unelmien ilmalaivaa.

Alla tämän taivaan, minä kirjoitan

mantraa meren rantahiekkaan.

Tartun unessani Samurain miekkaan,

tai taistelen tatamilla.

Liian avoimet ovat silmät Aatamilla.

Ei auta siinä hunnut naisien,

kun kyy paratiisiin livahtaa aina huomaten.

Niin herra luomakunnan, maksaa

aina punnan, kun kohtaa naisen haurean.

Minä kruunua marttyyrin kannan,

ja lukitsen taas siveysvyön, ja aloittelen

päivän työn.