Odotus joskus se
palkitsee
jälkeen liian monen
kliseen.
Minun haaveni ne ovat
kassajonossa
s-marketin.
Jossakin on aina päiviä
joutaville, maalia
taivaanrannan
maalarille.
Kirjoittaville ihmisille
kirjaimia, fontteja
näppäimistöillä
valittavana valaisevia
sanoja varten.
Minä tiedän kyllä
sen mikä mahti
on maailman kielillä.
Ruotsalaisuus juuret
sisälleni
kasvattaa saa,
kirjoitan sillä
kielellä, kultaa
purppuraa, ja potaskaa.
Joka vuosi tulee
palkinto
jostain maailman
kolkasta.
Nainen sananvalta
hallussaan,
kirjoittaa runoja niin
kuin
juoksisi ikuista
maratoniaan.
Lahti laupeat tuulensa
niskaani
puhaltaa, taas
Karjalassa
kajahtaa, Tuskin paljon
se sisintäni
liikuttaa.
Minä kirjoitan niin
kauan
kunnes on aikani mennä,
ja lentää uudeksi
tähdeksi
taivaankaareen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti