Turtunut tunnetila

Se tunne, kun maksaa sydänverellään
omat virheensä kentillä rakkauden.
Tunne siitä miltä tuntuu olla, kasa sirpaleita,
ruukku viallinen.

Kaikki ne eleet, vaatimattomat, ja itsepäiset.
Niistä syntyvät vain riimit jäiset, riutuneet.
Nurmikolle ovat pudonneet jo, syksyn lehdet jäiset.
Sielussani vain leijumassa riimit, soinnut itsepäiset.
Turtunut tunnetila, sisällä runoilijan,
siitä aikaan saa vain ummehtuneen tarinan.
Uutisissa, otsikot, ne ovat uhrit sotien.
Tähän ympäristöön sopeudu koskaan kai en.
Minä kirjailijan maailmaan sanojen taakse pakenen.