Väinämöinen poika
Ilmattaren
mitä mietit minne
mielesi
lentääkään.
Minä suuren kotkan
ilmassa vaanivan
taas näen.
Ilmassa itkevät
kauniit immet,
kyyneleistä
kostuvat suot,
vetisimmiksi käyvät
rimmet.
Tarvitaan Seppo
Ilmarinen,
takomaan silta yli
taivaan kannen.
Sateenkaari sille
merkiksi,
kruunuksi taivaan
kuninkaan kutreille.
Anna meille armon
käydä,
löytää vapaa
orjattomuuden väylä.
Anna Suomen maalle puhaltaa
vapaat tuulet,
puhalla pelko
pois kunnailta
näiltä.
Kotka pois vie
vaanimasta
yläpuolelta Suomen
peltojen.
Villi, ja vapaa
tahtoo olla
suomen kansa,
puhaltaa
pilliin pajuiseen, ja
helliä
vaalia maata
rakkainta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti