Vajaus aivojeni soluissa
pölyttyneissä.
Ajatus en tänään luista,
ei sanat ei lennä,
riimit eivät aivojeni
tiheistä risukoista
voi läpi mennä.
Kuuntelen vain
hiljaisuudessa oman vereni
kohinaa.
Aivoistani menee ohi kaikki
soinnut ,ja menee ohi
kokomaa.
En jaksa enää tätä
yksinäisyyttä,
en kestä ajatuksieni naista
itsepäistä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti