Pyryharakka

Pyryharakka, helmat leijuen,

niin kuin linnun sulat sen.

Se olen minä, nauran harkiten,

olen hiljainen.

Ne on vain kirjoittamani

sanat, jotka pitävät meteliä.

Ei niitä kukaan kuule,

ellei itse lue.

Voin olla maanhiljaisin,

kuunnellen tuntikausia filosofien

väittelyä. Kuuntelen korvat

hörölläni, viskaan sanan sinne

tänne. Olen teidän ystävänne.