Toivottomuus on autiomaa,
jossa karavaanit
hiekkamyrskyyn
katoaa.
Etsin tietä keitaalle
rakkauden,
perille löysin jälkeen niin
monen kangastuksen.
Miehistä parhaat,
naisista sieluiltaan
kauneimmat
mikä on matkamme pää?
Sateenkaarenpää ruukkuineen,
utopiaa edustaa.
Ystävyys elämänkarikoilla
Salomonin viisaudella
punnitaan.
Aikamme on lyhyt kuin
silmän räpäys sen,
pienen ihmisen.
Kuljetaan yhdessä tämä
kärsimysten tie,
joka loppuun asti meitä
taluttaa. Perille vie.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti