Elämä enemmän antaa kuin
ottaa minulta pois.
Elämän mustelmat
sieluani vain koristaa.
Yöllä yksinäiset lauantaisin
vaeltaa, toivon ja kaipuun
viitta harteillaan.
Sydämeni ulvoo
yksinäisyydestä,
etsin kujilta kolliani;
sitä komeinta arpista
spanielisilmin tuijottavaa.
Elämä ota minut suureen
syliisi,
keinuta uneesi,
olen yksinäisistä yksinäisin.
Sydämeni jonnekin kadotin,
en saa sitä takaisin.
Tahdon vain unohtaa
tämän yksinäisyyden.
Hukkua maailmankaikkeuteen
tuijottaa silmiisi spanielin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti