Ne lihaksi muuttuivat,
kasteiset niityt,
satujenlaaksot.
Kuunpurjeet elämäni
veneeseen kiinnitän.
Sävellän uuden sävelmän,
missä maailman kansat
samaan sävelmään
yhtyy sekakuoroon elävään.
Elämä se on yksi huokaus
vain,
sen viimeisen kuiskauksen
kuulla sain: Sua rakastan.
Hetken tie on sen suuren
rakkauden,
ja askeleitteni alla tanssi
maa.
Yön tähdet minulle hymyilee,
kuu tanssiin kumartaa.
Minä tanssin avaruudessa,
alla kirkkaan tähtitaivaan.
Lisää musiikkia soittaa
yön posetiivari mustassa
silkkipuvussaan.
Niin kauan tanssi samettinen
jatkuu, kunnes väsyneenä
päälle pumpulipilven
nukahdetaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti