Minä pelkään

Miksi me täällä maleksitaan,

tahdon siihen ymmärtää syyn.

Havahdun joskus, säpsähdän

keskeltä oman risaisen

elämän.

Minä pelkään rakastumista,

sitä pelkään täällä

elämässä eniten.

Tämä elämä alkaa joskus

kovasti rasittaa,

kun joku minulle

kätensä ojentaa.

Niin sydämeni heittää

vain volttia seurassa

pelkän ystävän.

Nuoruus peilistäni pois

pakenee, vain ajanhampaiden

jäljet kasvoillani sakenee.

Kuljen seurassa Jussien,

ja keikalla kitarapussien.

Laulan joskus öisin,

näitä Suomiralleja,

ja ihmiset huutavat

takaa kaljatuoppien:

”Laulaisit vielä

tämän sävelmän”.