Päällämme kristallinloiste
jäinen,
sisällämme rakkaus
tuittupäinen.
Rakentaa routaa marraskuuhun,
sytyttää rakkauden liekein
roihuamaan.
Minne mun kulkuni viekin,
on rinnallani mies komein,
tummista tummin.
Köynnökset jääkuningattaren,
niin on hiukseni, kun ne
peittyvät huuruiseen huntuun
rinnalla rakastetun.
Tanssivat rinnallamme amorit
talviturkeissaan,
on aika rakkauden jäisen
saada sisällämme liekit
roihuamaan.
Ajasta pois kaikki ymmärrys
häviää,
kun sydämeni rinnallasi saa
samaan tahtiin hengittää.
Ei meitä haittaa yhtään se,
että luonto järvien kansia
jäällä
kengittää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti