Päänsisäinen ukemi,
sanojani riimiksi pukee.
Nyt olisiko jo poikaa
kahvi taikka aamutee.
Kello neljä nukkumatilta
hän kyselee.
Sisälläni soinnut valtaa
aivoista sen soivan
keskuksen.
Minä mielessäni saan taas
hullun oivalluksen.
Saan sisälläni soimaan musiikin,
ja tekstit tanssivat niihin
pomppiviin säveliin.
Jostain paikkaansa kaipaa
korkea c, ja teksteissäni
pyörii yksi kulunut klisee.
Ja joskus on avattava mun
pääni,
en aina tahdo olla
maanhiljaisin.
Siis jälkeen alkuverryttelyn
äänihuulien, sisältäni karkaa
se kauhean korkea cee.
Särkyy kaapissa viinilasi,
ja katosta laastit alas rapisee.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti