Eräänä tammikuun hetkenä
pakkasen naulatessa
jäänauloja talvenarkkuun.
Jää
rannankaislikossa
narisuttaa
leukojaan,
puree lautaisen
laiturin pintaa.
Silloin minussa suru
synnyttää
luovuutta ja kylmä
puukottaa rintaa.
Minä kirjoitan
tuskaisia oodeja
tammikuulle,
pakkaselle,
ja jäätyneelle
nimensuulle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti