Sydämessäni kultaa

Olen kaivannut niin kauan,

liian kauan. Liian kauan

kuunnellut huutoa sisältäni.

Siitä on liian kauan,

kun joku hetkeksi viereeni pysähtyi,

luokseni jäi.

Sisälläni on kimpale kultaa,

se silmistäsi sinun,

heijastuu sydämeni taa.

En voi kuvata sitä voimaa,

joka sinun hahmossasi

sydäntäni soimaa.

Joensuu joutui murtumaan jo

tammikuun hämärän alle,

minä sydäntäni piilottelen.

Kaipauksen kojootinhuudon

ulvon täysikuulla ulos maailmalle.

Niin hämärää on ilma, taivas tammikuun

minä sisältäni kultaa kaivan

tähän pimeään seikkailuun.