Jokainen meistä osaa haavoittaa,
osaa satuttaa, kääntää haavassa veistä.
Niin paljon minä tässä elämässä löysin,
aivan liikaa kadotin, yritit sitoa
minua itseesi kiinni tiukin manillaköysin.
Olin orjasi niin kauan kunnes tuonenlautturintytär
ajatukseni sinusta pois korjasi.
Niin paljon voi löytää, paljon enemmän
moni omistaa toisen haluaa. Vaikeaa on unohtaa,
jos liian syvät haavat sisällensä saa.
Vaatii liian kauan aikaa arvet niihin kasvattaa,
kääntää ajatuksensa kauniisiin ajatuksiin
horisontin taa. Vielä on liian paljon matkaa,
pakko vain on yrittää jatkaa, kunnes
arpeni on tarpeeksi vahvat edessäni
uudet ovet joissa avaamaan kutsuvat kahvat.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti