Minä löysin pilvien keskeltä pesän,
se on utuinen täynnä utopiaa.
Se tuo luokseni talven keskelle, lämmönkesän.
Näytätkö minulle mistä löytää
tien rakkauteen, niin pesäni sinne rakennan uudelleen.
Kirjoitan näitä tuomittuja sanoja, tai siunattuja tarinoita.
Riimittelen keskellä talvensillan, kohta murtuvan,
pois taittuvan.
Kannan suruani kevyesti, mutta rakkaus se
saisi jalkani ilmassa, kuin siivillä lentämään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti