Kaipuu

Kautta aikaan, mitä

pimeys sai kai aikaan.

Pakkasessa on jotain taikaa,

kaikuu kalliot, ja metsä raikaa.

Säkeitä lauluun kirjoitan,

ne pianon sisään piiloitan.

Ehkä joku joskus löytää tekstini,

ja tekee niistä sävelmän.

Hei ystävä, minne viereltäni menet?

Minä sinua juuri äsken kaipasin.

Tyhjä sydämeni ei rakkaudesta

koskaan ole, ei tyhjyyttä humise

edes minun pää. Se työntää elämään

uutta sävelmää. Ei sydämeni ympärille

voi kuorta rakentaa, se on liian lämmin.

On sisälläni tunne laavan kaltainen,

tunnen aina poltteen rakkauden.

Minne kuljen, minne menen,

tunnen kaipuun toisen ihmisen.

Joulukuu, pimeys sisäänsä

minua kutsuu, kuljen pysty päin

jonnekin kaipuun kaari sillan alle jäin.