Translate

lauantai 6. syyskuuta 2014

Aamu



Aamun rusko aukaisee yön esiripun,
pudottaa sen maailmaan heräävään.
Pimeys jo väistyä saa,
On jälleen aika neitoperhon ylös nousta 
aamun tuuliin.
Niityillä kasteisilla kukkia katsastaa.

Minä väsyin tämän maailman kyliin,
siis tule,ole minulle hellä.
Halaa minua, ota syliin,
kanna kuin haurasta 
kukkalasta kämmenellä.

On aika rakkauden,
on aika pienen sydämen.
Aallonharjallaan Afrodite ratsastaa,
ratsunansa merihevonen.
Äänellä seireenin laulaa hän
tämän rakkauden sävelen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Patajätkä

Patajätkä
Patajätkä

Blogiarkisto