Ole hyvä ja valloittaa sydämeni koita.
Minä olen niin kuin Kalevalan nainen Marjatta,
täynnä happamia puolukoita.
Tule ja pehmennä tämä happamuus,
sydämeni omaksesi voita.
Liimaa kasaan tämä saviruukku,
naisen suomalaisen, olo on niin melankolinen.
Sielun talo on sokkeloinen, niin kuin
yksinäisen ihmisen.
Missä avain porttiin
lukittuun, joka johtaa luokse pojan nauru suun?
Silloin kuin olin pieni nainen,
minulla oli kauniit ruskeat meripihka helmet.
Variksen saappaat sain kesäisin,
kun eivät olleet kiiltonahkakengät
hyvät jaloissa pienen naisen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti