Olen nähnyt myrskyn merelle nousevan,
nähnyt harjat vaahtopäisten aaltojen,
sekä tuhoa huutavat salmien suut.
Olen elänyt nuoruuden myrskyisän,
ja seilannut läpi tyynen veden,
nähden taivaalla Jupiterin kuut .
On joskus aika elon myrskyisen,
ja aika tyynen hetken,
mikä tasoittaa aaltojen pinnan.
On elämässä aika valintojen,
sekä aika virhe maksujen,
sen kovan hinnan.
Minä elämän maljasta olen maistanut,
nähnyt sen piri pinnan.
On nuoruus usein
suurta unelmaa,
seikkailua mikä voi
satulinnan rakentaa.
Oi saavu prinssini ratsullaan, vie
prinsessa suureen onnelaan.
Aika kuluu, ikää tulee,
viisaus tarttuu.
Nyt olen meressä luoto pikkuinen,
sinä viekas kari, kierrän sen kaukaa varoen.
Ei meistä keskenämme tule koskaan
onnellinen pari.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti