Ei kunniaa, ei himoa kunniaan,
no sen siitä saa, kun aika
toivottomuuden yllä ratsastaa.
Minä leikin patsasta taas,
en uskalla liikahtaa,
ettei tämä tunnelma karkaa taas.
Niin räätäli taas ommella saa,
se kangas on sarkaa vaan.
Puku ommellaan patsasta koristamaan,
kun henkilö on liikunta kyvytön.
Patsastelu on aikaansaannosta
työttömyyden, millä elät
miten syöt ruuan sen.
Ostan niitä missä on punaisia lappuja,
ja lukee 30% en käytä kaviaaria, enkä voita.
Ei patsaalla riitä koskaan tarmokkuus,
ei sitä tarmoa synnytä lepo, ei aamu uus.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti