Kauniisti soivat keijujen
tiu'ut
hiljainen aamu venyy, ottaa ääntä vastaan.
Ajatusten silkkiset seitit sileäksi,
hiljainen aamu venyy, ottaa ääntä vastaan.
Ajatusten silkkiset seitit sileäksi,
vahvoiksi kudotaan.
Lokki keinuen lentää tuulta vastaan.
Luonnonvalo ikkunassa, talven jälkeen
Luonnonvalo ikkunassa, talven jälkeen
taas kirkas on. Luonto
vaeltajaa kutsuu,
kamera tallentaa muistot
kuutamon, ja auringon.
Kaikuvat lintujenlaulut
kallioista,
sumu, usva nousee heräävistä
soista.
Arkisen aamunsankari olen ainoastaan.
Sorsien siipienkahina, päivänlaskunaikaan.
Arkisen aamunsankari olen ainoastaan.
Sorsien siipienkahina, päivänlaskunaikaan.
Vie muistoni kesään,
saapuvaan, poissa on talven taika.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti