Elämän kehto

Keinuvin liikkein heiluu
maailmankehto.
Syntyä, elää, kuolla
on sen liikkeen vaatima ehto.
Alku, kasvu, ja luopumisen aika,
maatua mullaksi,, ravita lehto.
Kirjailijan, taikurin illuusio, taika.
Kalevalan kansanmailla,
luovuus herää aamuyöstä.

Sanat Sammonlailla päästä
lauseita ulos takovat.
Herää Tellervo, teroittamaan
sananmiekkaa.
Huhtikuu, muuttuu hulluksi kuukaudeksi.
Toukokuu odottaa menneiden 
partisaanien valssien kaikuja.

Jossain joku runoilija kirjoittaa,
elämästä haikuja.
Sanat herättävät ajanrattaat
pyörivään liikkeeseen.
Tiimalasi on käännetty mittaamaan
tätä päivää. Lauantai
laineille lastuja lyö, ei missään
yhtään järvenhäivää.
Huomenta Suomi, Amerikkaan
annetaan meidän kielinainen.
Ystävä ylittää uutiskynnyksen,
minä kirjoittelen, niitä näitä.
Sanoillani kasvatan uutta aikaa Kalevalan
kansanmaille, routaisille, oikukkaille.

https://www.youtube.com/watch?v=64Hilbd_jMg