Nurkassa yksinäinen polku-singeri,
kuiskaa herätä minut henkiin.
Luo elämänliekki, niin kuin tyttö liinatukkaan.
Älä anna taitoni mennä menojaan,
valua ajanrattaiden väliin hukkaan.
Niin minä tahtoisin kaulaani kädet hellimään,
polkimelleni eloisat pohkeet.
Tahtoisin vielä kerran ommella
häämekon helmaa, tikata pitsiä pitkänmatkaa.
En tahtoisi olla museoesine,
en yksin pölyyntyä ullakolla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti