Taas uusipäivä nousta saa

Se hetki kun yö viimein sammuu,
aamunkajo nousee ylös pitkin taivaanrantaa.
Sananlaskuun nousee uusipäivä tää,
aika vanhat haavat arpeutumaan saa.
Soitan kaikki vanhat laulut, jotka voivat
surullista, särkynyttä lohduttaa.
Ne ovat niitä kahdentalon tarinoita,
vanhoja itkuvirsiä, kadonnut tie rakkauteen.
Viimein nousee päivänsäde taivaanrannalle tanssimaan,
minä neitiaamulle kumarran,
hän vie minut valssiin keinuvaan.
Taas uusipäivä nousta saa.
On hetkiä, kun kaikki liukuu pois kohdaltaan,
ja kaupunki nöyränä sylissäni pakkasessa huohottaa.
Harmaa on hyväväri, sen jo niin moni ohikulkija näki.
Kadulla lapsi heitti minua joulupaketilla, siinä
luki ohikulkijalle, sisältä sen löysin särkyneen enkelin.
Se keittiönpöydällä jälleen ehjäksi liimattiin.

@ tanninen satu