Joskus voi olla liiankorea se ihmisyyden
lyhytlento, niin herkkä siiviltään kuin
perhonen, tai sudenkorento.
Silloin on löydettävä se sanojenpoljento,
joka riimit ylös kohottaa, ja soinnut tanssimaan saa.
On osattava elää tätä herkästi puuduttavaa elämää,
tehdä pieni jälkensä maailman rattaisiin.
Saada kaiken järjettömyyden keskellä,
punaisesta langanpäästä kiinni.
Olla niin kuin kirjailija, jonka sanat
versoovat kuin villiviini.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti