Joskus tulee
murhe murheen luokse,
minä olen
kuin muovailtava savi.
Muokkaa minut
niin kuin tahdot,
tahtoosi
tahattomasti taipuen.
Minä olen
taipuisa ehkä joskus,
toisinaan
taas murrun palasiksi.
Kapinoin
joskus,
polulta
eksyn,
sitten ohjaat
tielle taas,
oikealle
polulle kulkemaan.
Jo huutaa linnunrata
,laulaa avaruus,
meren aavat
valittaa,
kadotetut
sielut
kuiskaavat
tuuleen.
Niiden
valittavat äänet
yöllä
unissani kuulen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti