Särkyneet I myself have also shattered the eyes

Minne lakaisen ne kaikki sirpaleet,
jotka jälkeensä jättävät sielut särkyneet.
Niin monia unettomia öitä, liikaa kyyneleitä,
enneaikojaan sammuneita kynttilöitä.
Minne katseeni suuntaakaan niin katson
särkyneeseen sieluun, tuskan uuvuttamaan.
Itselläni on myös silmät särkyneet,
nukkuessanikin niistä valuu ulos salaa kyyneleet.


Where will sweep them all the fragments,
to leave behind a shattered souls.
With so many sleepless nights, too many tears,
reduced the fun of extinct candles.
Where else looking in the direction and I'll see
a broken soul, the pain of worn down.
I myself have also shattered the eyes,

in my sleep flows out of them secretly tears.