Hiljaisuus se
saapuu jälleen,
näin nainen sanoi
sydänystävälleen.
Talo hiljenee
äänistä elämän,
jättää jäljelle
vain
joulun helinän.
Hei glögiä
kylmyyteen,
sydämeeni sinulle
pesän teen.
Filosofian
helinää avaruuden
tuulien vietävänä.
Pistävät sanat
kuin väittelyjen
terävämiekka.
Halkomassa
hiuksia,
viiltämässä
minuuden
itsepäisiä
oivalluksia.
Joulurauhaa,
riisipuuroa monta kauhaa.
Lapsille, ja
lapsenmielisille
turvaa, ei
kriisejä
joulun keskelle
toivotan.
Rakkautta
ravitsevaa
ihmisille maailman,
niin
myös ystäville
naamakirjaan.
@ tanninen satu
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti