Olen joskus niin kuin tietokone liian
älykkäällä päällä, annan bittivirran liikaa viedä
luistelen karjalanliukkaalla jäällä.
Tahtoisin vain olla nainen hellittävä,
vierelläsi nukahtaa hyväilyihin tällä
syksyisellä pimeällä säällä.
Joskus hetken jossain joukoissa yksinäisten
löytää voi suuren ystävyyden, kera itsepäisten.
Napanuorani on vielä kiinni äitimaan vatsanpäällä.
Mitä siitä jos joskus liian helposti luovutin,
tänään olen barrikadeilla elämän, taistelevalla
päällä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti