Asun pienessä erakkojen lähiössä,
kuljen ostoskärryjen vainioilla,
kerään muistoja kirjahyllyyni pölyiseen.
Niin kammiossani vapisen yksin,
ajankuluksi runojani kirjoitan.
Maanantaille mantran mahtavan,
tiistaisin tiimalasini hiekka hitaasti valuu.
Keskiviikko viikon keskelle piiloutuu,
torstai toivon uudesta ystävästä suo.
Perjantai taas pelon viikonlopusta
sisälleni tuo. Lauantai se on luotu
laiskoja varten, sunnuntai on sulosointu
yksinäisten onnettomien kaunotarten.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti