Liian myöhäistä on valittaa,
aikani ohitse jo pois purjehti.
Nyt luopumisen tuskaa, tuulet
sitä luokseni kuskaa, pikkuhiljaa
ylpeydestä minut alastomaksi riisuttiin.
Yksinäisyys elämäni karttaan kirjoitettiin,
niin merkillistä on se elo ihmisen.
Anna aikani ohitse olla jo, kidutus
loppukoon, en tahdo enää olla yksinäinen,
en ylös herätä,nousta pimeyteen, taikka aurinkoon.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti