Tässä minä seison, joskus oli
rakkauttakin rinnassa.
Nyt mykkähuuto sisälläni, sielunpinnassa.
Alennusmyyntiin laitettu nainen,
liianylpeä Suomalainen.
Yksinäisistä yksinäisin,
siksi elämä on minusta kuin
eltaantunutta makkaraa.
Ei yhtään kukkivaa niittyä enää,
ei ainoatakaan päivänkakkaraa.
Ei irti revittäviä terälehtiä, rakastaa,
ei rakasta. Plussakeliä, kaamosaikaa,
vesisadetta, ei pakkasta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti