Nyt karhunlankaa tarvitaan, jolla
kaikki revenneet sydämet korjataan.
Klovnin kasvoilla näen aidon kyyneleen,
silti hän hymyilee minulle irvistäen.
Nyt on marraskuu, ja maailma tummanvalon
alle osittain piiloutuu. Tehdäänkö
meille se uusi tulevaisuus, josta poistettaisiin
kaikki yksinäisyys. Sisälläni vain liian
tummaa valoa on , se kaulani ympärille
kietoutuu kuristaen. Maailma se sulki
minulta ilon kokonaan pois.
Joulukuu, jospa se valon valkoisen jälleen
sisälleni tois. Nyt juodaanko malja kuumaglögi
tulevaisuudelle uudelle joka parempi hetken olla vois.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti