Enkelten työtä kaipaan vierelleni.
Nyt olen minä hukkunut sisälleni yksinäisyyteeni.
Olen muurannut sieluni muurit
umpeen, vailla sisään kulkua.
Nyt loppukesän helteessä soi kitara melankolisesti.
Minä laulan tähtikirkkaista syksyöistä, odotan,
kunnes kaiken riemun tästä kaikesta kadotan.
Niin pieni on yksinäinen ihminen,
joskus kuulee sisällään kaipuun rakkauteen.
Nyt minä lanteilleni puen sen vyön,
jossa kävellessä helisevät tiut, kilisevät
koristekolikot. Minä olen sydämelleni
puheenvuoron liian pitkän antanut.
En jaksa tyytyä siihen, mitä siellä
sisälläni on. Nyt on vain tämä hetki,
tässä, ja nyt olen yksinäisyydestä turta.
Kaipuu läheisyyteen sisälläni polttaa
sammumaton
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti