Paras suojata silmät sinä
häikäiset minua niin.
Niin kulkevat vuodet vierii
nopeasti ajan virta.
Liian kirkasta vuosi vuoden
jälkeen,
niin nainen kirjoitti
sydänystävälleen.
En tahdo enää olla sokea
rakkaudesta,
tahdon pois tästä
kierteestä.
Illuusion rikottu pinta, karkaavat
säteet auringon.
Menetän sen viimeisen
toivon,
niin kuin me kuljettiin
harhaan
ystävyytemme ensihetkillä.
En ajoissa tajunnut
rakkauttani sinuun,
liian myöhäistä on nuolaista
,kun
kaikki hunaja lusikasta
valui jo pois.
Tässä ja nyt sokeana
karismastasi,
minä kärsin, ajatuksissani kiemurtelen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti