Translate

torstai 25. heinäkuuta 2013

Lapsivaimo

Olin tyttö kuudentoista vain,
kun kotini ovet taakseni
sulkea sain. Niin lennätettiin
minut siipirikko maailmalle,
näiden myrskytuulien alle.
Isä seisoi takanani, sanoi
siinä on ovi, ei ole takaisin tulemista.
En halua kouluttaa sinua,
kun edes osaa tuntea katumusta.
Isä sanoi kyllä saan naapureiden takia
sinua hävetä, tyttö on saatava naimisiin.
Niin siitä hyvin eroon päästäisiin.
Niin minut vanhalle miehelle naitettiin.

Niin alkoi se lapsivaimon tie,
tuuli minulle kuiskasi,
kyllä tie aina eteenpäin vie.
Niin olin kuin hän Kalevalan Aino.
Siitä alkoikin se vuosia kestänyt noitavaino.
Minä olin se epävarma lapsivaimo.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Patajätkä

Patajätkä
Patajätkä

Blogiarkisto