Tänään surunsyytä tiedä en,
elän tämän päivän epäillen.
Loukut rakkauden ne rintaani
eivät saaneet sammumaan.
Sieluni ne saivat vain särkymään.
Sisälläni vain Amor laulujaan
hoilottaa.
Sydämeni ovet rakkaudelta
suljettiin, evättiin tie paratiisiin.
Missä on tuuliajolle joutuneen
laivaani kapteeni?
Tahdon sumuiseen satamaan
tämän laivani saada matkallaan.
Niin ovat repaleiset laivani purjeet.
Kylmät myrskyt repivät riekaleita
purjeiden. Unelmia niitä sisälläni
kannan, toivon että purjeet
viimein parsitaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti