Elämää

Ihmistenaikaa, ei mittaa sielu rakkauden.
Sitä loputontataikaa ei pyyhi jäljet eilisen.
Eikä kauneus katoa silmistä katsojan.
Se on vain rakkaus, joka tekee miehestä
kaikkein komeimman.

Ei niihin raameihin voi mahtua
koskaan kukaan toinen.
Vaikka kuinka sinut koetan unohtaa,
on tieni siihen liian karikkoinen.

Nyt elämästä ymmärrän hiukan enemmän.
Ovat vuodet särmiämme paljon hioneet.
Nyt voit saada vierellesi naisen
vähän pehmeämmän.
Voit hänta ehkä ymmärtää paremmin.
On sisältäni pois se tyttö,
joka ympärilleen tahtoi kerätä
ulkokultaisuudesta panssarin.