Liikaa hiljaisuutta, sammutettua iloa.
Ajanhampaissa, kapuloita rattaissa.
Ajatukset sekavat piinaavat mieltä,
maailma näyttää minulle keskisormea,
sekä kieltä. Pakokeinot vähissä,
nyrkkeilijänä kilpakehissä.
Sama rääväsuu , rakkaudesta minulle ilkkuu.
Miltä tuntuu ,olla ilman passia
pakolaisena rakkaudenmaailmassa.
Taskussa vain euronmatkakassa?
Tämän taivaan alla, paikkani maailmalla.
Missä se on rippeet enkelin,
tuulen yltyessä minä olen irti ilmassa.
Haen vertaistani, ristin käteni,
rukoilen sielulleni pelastusta, rauhaa.
Maailmanäänet liikaa sisälläni pauhaa.
Suru on pujottanut haarniskansa kehoni ylle.
Halausta olen vailla, vailla lohduttavaa syliä.
En enää jaksa näitä maailmankyliä.
@ tanninen satu
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti