Se hetki, jolloin syntyy ajaton,
iätön sanojenpolku, joka
johdattaa lukijansa virvoittavien
vetten äärille.
Silloin runo elää, kantaa vuosisatojen
yli, seuraaviensukupolvien iloksi.
Se runo helisee kuin virtaava vuoripuro,
kilisee kuin maailmankaunein vaskitiuku.
@ tanninen satu
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti